Avainsanat

, , , , , , , , ,

Päivähoidosta varhaiskasvatukseen

Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin tarkasteltuna erinomainen palvelu. Sen alkuperäinen tarkoitus oli järjestää lapsille turvallinen päivähoito ajaksi, kun vanhemmat olivat töissä. Tästä ilmentymänä kuuluu edelleenkin käytävä keskustelu siitä, onko vanhemmilla oikeus viedä lapsensa päivähoitoon silloinkin, kun he eivät ole töissä. Subjektiivinen oikeus on kuitenkin pikemminkin lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kuin vanhempien oikeus saada päivähoitopaikka lapselleen.

Päivähoito on alkujaan rakennettu massapalvelun konseptilla. Nykyisellä varhaiskasvatuksen konseptilla yritetään vastata sen toiminnan kohteen laajentumiseen ja muuttumiseen.  Tuon muutoksen taustalla vaikuttaa myös yhteiskunnallisen ajattelutavan muutos, jossa korostetaan taloudellisia arvoja. Varhaiskasvatuksessa tämä näkyy niin, että lapsen hoitopäivästä on tehty tuote, joka tuo päiväkodeille toiminnan pyörittämiseen tarvittavan rahan. Työn pitää olla taloudellista ja kuitenkin samaan aikaan laadukasta. Laatua toimintaan tuottavat varhaiskasvatussuunnitelmat, pienryhmätoiminta ja omahoitajuus. Laadukkaan toiminnan aikaansaaminen haastaa niin hallinnon, päiväkotien johdon kuin henkilöstönkin pohtimaan perusteellisesti omaa työtään, työn kohdetta ja työtoimintaa sekä omaa ammatillista kehitystään.

Lapsen hoitajasta pedagogiseksi asiantuntijaksi

Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä meneillään oleva muutos edellyttää valmiutta elinikäiseen oppimiseen ja kykyjä ja motivaatiota muuttaa omaa toimintaa. Yksi tärkeä näkökulma osaamisessa on erilaisuuden ymmärtäminen: niin perheet kuin lapsetkin ovat yhä erilaisempia erilaisine lähtökohtineen ja tarpeineen. Käytännön työssä tarvitaan itseohjautuvuutta niin yksittäisten työntekijöiden kuin työryhmienkin tasolla. Myös työryhmien rakenteiden uudelleenarviointi on paikallaan. Vakiintunut kolmen kasvattajan malli ei välttämättä enää toimi, ja esimerkiksi kahden kasvattajan ryhmät ja niiden joustava yhdisteleminen voisivat olla toimivia ratkaisuja. Tällaisia kokeiluja on jo tehty, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä.

Myös varhaiskasvatuksen toiminnan kohteen ymmärtäminen uudella tavalla on tarpeen. Toiminnan kohdetta on syytä pohtia kohdetta esimerkiksi päiväkodin tasolla. Olisiko kohde pikemmin koko päiväkodin lapset kuin pelkästään oman lapsiryhmän lapset. Kohteen käsittäminen omaa lapsiryhmää laajempana luultavasti ohjaisi entistä joustavampaan toimintaan.

Työntekijät, johtajat, lapset ja perheet päiväkodin toiminnan muutoksessa

Työntekijät, johtajat, lapset ja perheet päiväkodin toiminnan muutoksessa

 

Päiväkodin johtajasta pedagogisen oppimisen johtajaksi

Varhaiskasvatuksen johtajilta edellä kuvatun muutoksen läpikäyminen edellyttää joustavuutta eri rooleista siirtymisen välillä. Johtajan tulee hallita kokonaisuuksia ja asiakasrajapintoja eri toimijoihin. Tärkeätä on myös pystyä varaamaan aikaa henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehtimiseen. Taloudellinen seuranta on sekin välttämätöntä, koska resurssit toiminnan pyörittämiseen tulevat hyvästä taloudenpidosta. Päiväkodissa on oltava riittävästi lapsia, jotta toiminnan taloudelliset edellytykset ovat olemassa. Johtajat joutuvat myös pohtimaan sitä, ovatko he pedagogisia johtajia, pedagogiikan johtajia, pedagogisen toiminnan johtajia vai pedagogisen oppimisen johtajia. Luultavasti johtajat siirtyvät tilanteen mukaan kaikkien näiden roolien välillä.

Päiväkodin johtajan työ muuttuu

Päiväkodin johtajan työ muuttuu

Muutoksen hallinnassa on tärkeätä myös ylemmän johdon tuki varhaiskasvatuksen arkeen. Tässä tärkeimpinä asioina tulevat esille mahdollisimman hyvä varhaiskasvatuksen arjen ymmärtäminen – niin että toimintaa arvioidaan muustakin kuin talouden näkökulmasta. Lisäksi varhaiskasvatuksen johtajien esimiehiltä tarvitaan ennakointia ja visiointia sekä visioiden ja niiden toteuttamiseksi suunniteltujen strategioiden aukaisemista arjen tasolla. Näiden tarpeiden toteuttamiseksi johdon olisi varhaiskasvatuksen asiantuntemuksen ohella oltava asiantuntijoita myös työssä oppimissa ja työn kehittämisessä.