Avainsanat

, , , , , ,

Kesäloma on opintojaan työn ohella suorittavan aikuisopiskelijan kannalta oivallista aikaa paneutua opinnäytetyöhön ja tutkimukseen. Olenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja perehtynyt gradua varten laadulliseen tutkimukseen, erityisesti diskurssianalyysiin ja sen suhteeseen toiminnan teorian kanssa. Työlästähän tutkimusmentelmiin perehtyminen ainakin aloittelevalle tutkijalle on, mutta teknologia helpottaa aineiston hakemista kovasti. Hyviä artikkeleita löytyy, kun jaksaa hakea tietokannoista. Uusi löydös oli ebrary-tietokanta, josta löytyy kokonaisia kirjoja. Kaikki tämä onnistuu kotisohvalta – tai riippumatosta, jos vain säät sallisivat!

Lomalaisen diskurssi

Laadulliset tutkimusmenetelmät mahdollistavat paneutumisen merkitykseen sekä institutionaalisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin liittyviin kysymyksiin, auttavat tunnistamaan muutoksen rajoitteita ja mahdollistajia sekä löytämään selityksiä interventioiden onnistumiselle ja epäonnistumiselle (Stark & Trinidad 2007). Laadulliset tutkimusmenetelmät sopivat siten oivallisesti myös avoimessa oppimisprosessissa tapahtuvien muutosten tutkimiseen. Tämän tutkimuksen yhteydessä parhaan mahdollisen menetelmän valitseminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Laadullista tutkimusta on mahdollista tehdä kymmenillä menetelmillä, joissa suurin osa analyyseistä tehdään sanoista. Laadullista tutkimusta voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta, joista sosiaalinen antropologia on yleisesti käytössä esimerkiksi kasvatustieteellisessä soveltavassa tutkimuksessa. Tämä näkökulma ohjaa kiinnostuksen jokapäiväisten tilanteiden säännönmukaisuuksiin, kuten malleihin, kieleen tai sääntöihin. Keskeistä on esimerkiksi yksilön tulkinta maailmasta. (Miles & Huberman 1994, 7 – 8).

Terveystieteessä käytetään useimmiten kolmea laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa, jotka ovat fenomenologia, diskurssianalyysi ja grounded theory (Stark & Trinidad, mt.). Näistä fenomenologian tavoitteena on kuvata ihmisen kokemusta (Virtanen 2006, 165). Grounded theoryn tavoitteena taas on kehittää selityksiä perustavanlaatuisille sosiaalisille prosesseille (Stark & Trinidad, mt.). Oman tutkimukseni viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, jonka keskeinen ajatus on, että oppiminen on perusteeltaan sosiaalinen ilmiö, oppimistoiminta tapahtuu kulttuurisessa kontekstissa ja on kielen ja symbolien välittämää (Tynjälä 2000, 44). Välittyneessä toiminnassa ensisijainen välittävä väline on juuri kieli – toisin sanoen diskurssi (Scollon, 2002, 146). Kieli myös rakentaa sosiaalista maailmaa, eikä pelkästään kuvaa sitä (Wood & Kruger 2000, 4, ks. myös Scollon 2002, 143).

Diskurssia veden alla

Remes (2006, 313) toteaa, että diskurssianalyysiä on käytetty paljon instituutioiden tutkimuksessa ja tarkoituksena on ollut hakea institutionaalisten käytänteiden takaa ihmisten – usein heiltä itseltään piilossa olevia – merkitysrakenteita. Oppimiseen tai työhön liittyvä mieli on usein ihmiseltä piilossa, tiedostamattomana, mutta vaikuttaa silti merkittävästi uudistumiseen ja oppimiseen. Oppiminen ja opettaminen sisältävät kognitiivisia, sosiaalisia, kulttuurisia, tunteisiin ja kommunikaatioon liittyviä elementtejä. Näiden tutkimisessa diskurssianalyysi antaa mahdollisuuden analysoida niiden yhteyttä toimintaan (Forman & McCormick, 1995). Toiminnan teorian keskeinen käsite on toiminnan välittyneisyys, ja ensisijainen välittävä väline on kieli – toisin sanoen diskurssi (Scollon, mt. 146).

Remes (mt. 361 – 364) jakaa diskurssianalyysin kolmeen tutkimusperinteeseen – angloamerikkalaiseen, ranskalaiseen ja saksalaiseen diskurssianalyysiin. Angloamerikkalainen perinne etsii näkemystä ilmiöistä, joita puhe ilmentää. Saksalainen perinne on Remeksen mukaan hyödyllisintä, kun tavoitteena on kehittää jotain. Näistä kolmesta traditiosta nyt käytössä olevan aineiston käsittelyssä yritän yhdistää angloamerikkalaisen keskusteluanalyysin ja ranskalaisen tradition mukaisen ideologian pukemisen tarinan muotoon. Näin pitäisi syntyä käsitys siitä, minkälaiset ilmiöt vaikuttavat uudistavan oppimisen kehän taustalla. Saksalainen traditio olisi käyttökelpoinen siksi, että kehittävän työntutkimuksen tutkimukset ovat useimmiten toimintatutkimuksia, ja saksalainen traditio pyrkii toimintatutkimuksen tavoin muuttamaan ja kehittämään ilmiöitä. (Remes, mt. 361 – 363). Kirjoitetun aineiston perusteella ilmiöiden muuttamiseen pyrkivä tutkimus johtaisi korkeintaan suosituksiin toiminnan muuttamisesta, joten se ei tässä yhteydessä tunnu hedelmälliseltä.

Remeksen mukaan analyysimenetelmät ovat kutakuinkin samat kussakin traditiossa mutta analyysin tehtävä riippuu tutkimuskysymyksistä. Empiristisessä diskurssianalyysissä tyypillinen kysymys on mitä-muoto. Mikäli halutaan selittää jotakin ilmiötä, siirrytään empiristisestä rationaaliseen tutkimusotteeseen ja kysymykset ovat millainen ja miten vaikuttaa -muotoa. Pragmaattinen tutkimusote on mahdollista vasta, kun molempiin edellisiin kysymyksiin on vastattu, ja voidaan luoda uutta luova tutkimusasetelma ja pyrkiä selvittämään toteutuuko tavoiteltu todellisuus. (Remes mt. 316 – 320).

Diskurssia rantaviivalla

Lähteet:

Miles, M. B. & Huberman, A. M. (1994). Qualitative Data Analysis. Sage Publications. Thousand Oaks, London, New Delhi.

Remes L (2006). Diskurssianalyysin perusteet. Kirjassa laadullisen tutkimuksen käsikirja. Metsämuuronen J (toim.) Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Stark, H & Trinidad, S. B. (2007). Choose Your Method: A Comparison of Phenomenology, Discourse Analysis and Grounded Theory. Qualitative Health Research, Vol. 17, N:o 10 December 2007, 1372 – 1380.

Scollon, R. (2002). Action and text: towards an integrated understanding of the place of text in social (inter)action, mediated discourse analysis and the problem of social action. Kirjassa Wodak, R.& Meyer, M. (toim.) Methods of Critical Discourse analysis, ss. 141 -182. Sage Publications Ltd. London.

Tynjälä, P. (2000). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Wood, L. A. & Kruger, R. O. (2000). Doing Discourse Analysis. Methods for Studying Action in Talk and Text. Sage Publications inc. Thousand Oaks, London, New Delhi.