Avainsanat

, , ,

Kvali-kurssilla oli edellisellä kerralla teemana kyselyn ja kyselylomakkeiden laatiminen. Pirkko Hyvösen alustuksessa yksi merkille pantava seikka se, että nykyisin pidetään hyvänä tuloksena, jos kyselyyn saadaan 50 %:n vastausmäärä. Edellisen kerran kyselyn tekemistä opiskellessani tällaista pidettiin aivan liian pienenä – maailma siis lienee muuttunut tältäkin osin.

Totta lienee, että kyselyitä tulee nykyisin vastattavakti aika paljon. Itselleni on tullut muutaman kuukauden aikana kolme kyselyä – ellei enemmänkin – ja pakko on myöntää, että niiden vastaamiseen motivoituminen on kiireisellä aikuisopiskelijalla työn takana. Sopivasti samana päivänä kvali-kurssin kyselyteeman kanssa tipahti postiluukusta kysely Oulun seudun huoltoliikkeiden palvelusta neljä vuotta vanhan auton omistajalle. Nyt onkin oiva tilaisuus ruotia vähän kyseistä kyselyä kurssimonisteen valossa! Tokko kuitenkaan olisin liikahtanut kuoren avaamista pidemmälle kyselyn suhteen, ellei se olisi osunut juuri tähän hetkeen. Paljon muutakin tekemistä löytyy, ja siinä lienee juuri kyselyihin liittyvä keskeinen pulma.

Tutkimuskeskus Origo Ky:n laatimassa kyselyssä saate mahtuu juuri ja juuri A4-arkille – tuon mittaisena se ei vielä ole liian pitkä. Kahdelle arkille menevä saate olisi jo sitä. Tutkimuksen tausta selvitetään saatteessa iskevästi, ja sitä lukiessa (kun siis tuo ensimmäinen kynnys on ylitetty) herää kiinnostus osallistua tutkimukseen. Onhan toki mielekkään tuntuista antaa autenttista tietoa huoltopalveluista, joita ei ole kattavasti vielä tutkittu. Kiinnostuksen herättäminen aiheeseen ja tukimukseen osallistumiseen on varmasti oleellinen asia.

Kyselytutimuksissa korostetaan usein sitä, että tutkimukseen voi osallistua anonyyminä, eikä vastaajien henkilötietoja yhdistetä vastauksiin. Anonymiteetti taitaa olla useimmille ihmisille varsinkin kriittisen palautteen antamisessa tärkeää, joten kyselyssä tämä käytäntö lienee paikallaan. Kyseiseen tutkimukseen liittyy arvonta, joten henkilötietoja kysytään siihen osallistumisen vuoksi. En ole tosin alkuukaan varma, kuinka mahdollisuus voittaa pikku palkinto lopulta motivoi vastaamaan kyselyyn.

Saatteen lopuksi on kappale, jossa annetaan selkeä ohje kysymyksiin vastaamisesta. Lopusta löytvät myös tutkimusta tekevän yrityksen yhteystiedot, osoitelähde ja paikka, josta saa lisätietoa tutkimukseen ja kyselyyn liittyen.

Sitten varsinaiseen kyselylomakkeeseen! Pirkko Hyvösen alustuksen mukaan kyselyn kysymysten tulee olla:

  1. vastaajan näkökulmasta loogisessa järjestyksessä
  2. niiden tulee noudattaa samanlaista formaattia
  3. myönteisten kysymysten joukkoon ei saa sekoittaa kielteisiä kysymyksiä
  4. kysymykset eivät saa olla päällekkäisiä
  5. kysymykset eivät saa olla johdattelevia
  6. kysymysten asun tulee olla luottamusta herättävää ja asiallisen kohteliasta
  7. vastausten luottamuksellisuus on tärkeää

Huoltotutkimuksen kyselylomakkeessa nuo seikat ovat kunnossa. Kysymyksiä lomakkeessa on kaikkiaan viidessä kategoriassa yhteensä vajaat neljäkymmentä. Ne sopivat yhdelle kaksipuoleiselle arkille, joten kysely ei ole ainakaan liian pitkä. Kysymyksissä pyydetään 7-portaisella likert-asteikolla ottamaan kantaa tyytyväisyyteen, ja näihin kysymyksiin on helppo vastata ympyröimällä parhaiten sopiva vaihtoehto.

Kolme pulmaa nousee esille: Toisena kysytään viimeksi käyttämääni huoltokorjaamoa. Tuo on asia, joka ainakin itselläni on vaikea muistaa. Jos siis täytän kyselyä kiireisesti, enkä muista huoltoliikkeen nimeä, jää tutkimuksen kannalta oleellisen tärkeä asia selvittämättä. Palvelun laatua koskevat vastaukset jäävät irrallisiksi, jos niitä ei voi analyysivaiheessa sitoa käytettyyn korjaamoon. Tässä kohdassa siis lomakkeen laatijan olisi ollut paikallaan laatia valikko myös alueen huoltoliikkeistä. Toinen pulma liittyy kyselyn viimeiseen, avoimeen kysymykseen. Avoimet kysymykset antavat varmasti sellaistakin tietoa, jota kyselyn laatijan on mahdotonta ennakoida, ja ne ovat siinä mielessä käyttökelpoisia. Tuo pulma liittyy siihen, kuinka vastaaja motivoituu vielä lopuksi näkemään vähän vaivaa ja kirjoittamaan muutaman rivin vastauksena avoimeen kysymykseen. Kolmas asia on mielestäni selvä puute. Aihe on kiinnostava ja olisin utelias kuulemaan myös tuloksista. Tutkimuksen tulosten julkaisemista ei kuitenkaan kerrota mitään muuta kuin, että tavoitteena on tuottaa Oulun seudun korjaamoille tietoa palvelun parantamiseksi. Tuo on kyllä hyvä tavoite, mutta minua kiinnostaisi tietää myös se, mitä asiakkaat palvelusta tällä hetkellä kertovat.

Niin, että vastasinko kyselyyn? No, tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen kävi kyllä niin, että erityisesti noista esittämistäni pulmakohdista seurasi, että intoa ei enää riittänyt. Olen pahoillani, arvoisat tutkijat!