Avainsanat

, , , , , ,

Lainaan otsikossa työpaikkani mainion konsulttitiimin palvelupaletin osaa, jota noudatellen olemme huomaamatta rakentaneet EDUTOOL-opintoihin liittyvän projektisuunnitelman. Kirjoitan tähän artikkeliin muutaman keskeisen näkökohdan, joita olemme Astan, Päivin ja Erikan, joka toimii yhdyshenkilönä projektin tilaajan puolelta kanssa pyrkineet ottamaan huomioon projektia suunnitellessamme.

Projektejahan nykyajan työelämässä riittää. Yksi projekteissa oman työkokemukseni perusteella esille nouseva pulma on se, että projekteissa ei aivan riittävästi panosteta kehittämistarpeen analysointiin ja täsmentämiseen, jolloin syntyy helposti eri suuntiin vieviä kehitysaskeleita. Toinen toistuva pulma on se, että projekteilla on ennakkoon tarkoin määritellyt tavoitteet, joita ei pystytä tai osata tarpeen vaatiessa määritellä uudelleen. Monesti ei myöskään päästä keskustelemaan muutosten syistä ja tarpeista, jolloin motivaatiota niiden usein kivuliaaseenkin läpiviemiseen ei synny. Kolmas haaste on se, että projektien rajattu tavoite kohdistaa toiminnan vain ko. tavoitteen toteuttamiseen, jolloin painopiste on tuotoksessa, eikä niinkään toiminnan kestävässä muutoksessa. Lopuksi ohjataan monesti liian vähän resursseja projektin täytäntöönpanoon ja jatkokehittelyyn, jolloin sen aikaansaannosten vakiinnuttaminen jää keskeneräiseksi. Kaikista edellä mainituista syistä projektien myötä ei synny jatkuvaa oppimista, ja toisaan seuraavat projektit jäävät irrallisiksi. Monessa työyhteisössä projekti tuntuu olevan lähes kirosana.

Noista syistä olemme lähteneet rakentamaan Oulun Yliopistollisen sairaalan ERVA-alueen aluekouluttajalääkäreille suunnattua projektia mahdollisimman pitkään kestäväksi, avoimeksi prosessiksi, jossa projektin kohderyhmä halutaan pitää alusta saakka mukana. Näin haluamme antaa mahdollisuuden sille, että työn tuotokset jäävät elämään kohdetoiminnassa ja hyödyttävät aluekouluttajalääkäreitä mahdollisimman paljon vaativassa ohjaustyössä. Olemme jo aloittaneet projektin  etupainotteisesti tapaamalla tilaajan edustajia useaan otteeseen ennen ensimmäistä projektikokousta – emme halua tässä yhteydessä puhua koulutustilaisuudesta, koska tavoitteena on se, että kukin projektissa mukana oleva tuo työhön oman asiantuntemuksensa ja on siten tasaveroinen projektin jäsen. Projektiryhmämme asiantuntemus liittyy tieto- ja viesintätekniikkaan ja sen soveltamiseen opetus- ja ohjaustyössä. Aluekouluttajilla on oma lääketiteellinen ja työtoimintaan liittyvä asiantuntijuutensa, ja sovittamalla nämä kaksi asiantuntijuuden muotoa (ja luultavati muitakin asiantuntijuuden elementtejä, joita havaitaan projektin edetessä) saamme mahdollisesti aikaan ainakin alkusysäyksen ekspansiiviselle muutokselle (ks. postaukseni 12.1.2012).

Aamulla pidimme Vyew-kokouksen projektiryhmämme kanssa ja suunnittelimme ensimmäistä projektiryhmän kokoontumista, joka on edessä ensi viikolla. Käytämme, ihan vain näyttääksemme lyhyen esimerkin tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksista, apuna Powerpointia, johon linkitetään tämä blogiteksti, jossa taas on kokousta varten laatimani Prezi-esitys, johon taas on upotettu muita sosiaalisen median sisältöjä. Projektiryhmän tapaamisen ytimenä on kuitenkin aluekouluttajalääkäreiden ohjaustyöhön liittyvien kokemusten ja kehittämishaasteiden kartoittaminen. Sen ohella pohdimme myös tieto- ja viestintäteknikan käyttömahdollisuuksia tuon ohjaajan työn sujuvoittamiseksi.

Jaetun asiantuntijuuden luonteeseen kuuluu se, että julkaisemme koulutusprojektista sen kestäessä harkiten materiaalia myös verkossa, ja blogipostaukset ovat siinä suhteessa yksi tapa. Odotettavissa on siis lisää postauksia koulutusprojektiimme liittyen.