Avainsanat

, , , , , , , ,

Lueskelin joulun alla Elinkeinoelämän Keskusliiton Oivallus-hankkeen loppuraporttia. Sen tavoitteena on ollut pohtia tulevaisuuden elinkeinoelämän osaamistarpeita ja vaikuttaa koulutuspolitiikkaan niin, että koulutusjärjestelmä pystyisi vastaamaan työn muutosten mukanaan tuomiin koulutustarpeisiin. Hankkeen loppuraportti löytyy tästä. Jos työelämän muutos, koulutusjärjestelmä ja oppiminen vähänkään kiinnostavat raporttiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Koulutusjärjestelmän vastaus tulevaisuuden työn vaateisiin löytyy tästä. Linkin alta löytyy Innoschool-kehittämishankkeesta kertova kirja, jossa esitellään useita perusopetuksen muuttumiseen tähtääviä hankkeita eri puolilla Suomea ja maailmaa. Jännittäviä näkökulmia!

Oivallus-hankkeen tulevaisuuden työelämää koskeva, vakuuttavan tuntuinen visio ajoittuu vuoteen 2020. Lyhyesti tiivistäen tulevaisuuden työelämälle on sen mukaan tyypillistä työskentely joustavissa, usein globaaleissa verkostoissa. Ajatus muistuttaa hyvin paljon Yrjö Engeströmin esittämää solmutyöskentelyn ideaa. Oikeastaan elämme tulevaisuuden työelämässä osittain jo nyt, mikä lisää EK:n vision vakuuttavuutta. Työelämälle on yhä enemmän ominaista se, että työtä tehdään aina vain harvemmin yksin, työ irtautuu rutiineista ja sen vaihtelevuus kasvaa, sen sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai yhdessä muiden kanssa ja lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla. Myös työn abstraktiotaso kasvaa ja tarkat nuotit puuttuvat. Raportin mukaan työelämä muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, josta löytyy erinomainen esimerkki seuraavana.

Työhyvinvoinnin kannalta tuleva muutos – ja meneilläänhän se aivan ilmeisesti jo on – merkitsee tietenkin nykyisten haasteiden jatkumista. Olen aikaisemmissa postauksissa pohtinut teemaa mm. itsesäätelytaitojen ja metakognition sekä muistin ja oppimisen näkökulmasta. Tällä kertaa otan esille aikaan liittyvän teeman. Työn nuotittomuus tietenkin edellyttää entiseen maailmaan verrattuna aivan toisenlaisia ajanhallinnan välineitä. Erityisesti eteen tulee tarve oppia itse organisoimaan työtä ja muuta elämää, jotka vieläpä limittyvät keskenään niin, että ei ole välttämättä selvää mikä liittyy työhön ja mikä vapaa-aikaan ja muuhun elämään. Tässäkin tarvitaan itsesäätelyn taitoja, että työhyvinvointi pysyy kuosissa. Etätyötä on pidetty jonkin aikaa ratkaisuna muutamiin työhyvinvoinnin pulmiin, ja olen työssäni tavannut paljonkin ihmisiä, joka ovat pitäneet sitä hyvänä ratkaisuna. Siihenkään ei toki ole vielä kovin laajasti edetty. Seuraava askel on – ainakin mikäli uskomme Microsoftin visioon – tieto- ja viestintätekniikan mobiiliuden ja vuorovaikutteisuuden kehittymisen mahdollistama ”läsnätyö”. Kuulin tämän viikon henkilöstömme  kehittämispävillä tietohallinnon päällikön kuvauksen siitä, kuinka tekniikka mahdollistaa kokoukseen osallistumisen vaikkapa samaan aikaan, kun on hakemassa lasta päivähoidosta. Kas, kuinka siinä työ ja muu elämä limittyvätkään! Läsnätyöhön liittyviä, vähän kriittisiäkin blogeja löytyy tästä.

Aikatutkija Matti Kauppinen täydentää aikaan liittyviä ulottuvuuksia kirjoittamalla Kairoksen ja Kronoksen, antiikin ajan jumalien, ikuisesta kamppailusta. Kairosta Kauppinen kuvaa managementin suojelijana, joka on tulosjohtamisen, kvartaalitalouden ja lyhyen tähtäimen ajattelun jumala. Kronos puolestaan on leadershipin, todellisen johtajuuden jumala, joka suojelee eettisesti kestävien ratkaisujen tekemistä – siksi että ne ovat moraalisesti oikeita mutta myös siksi, että ne ovat pitkällä tähtäimellä kannattavampia kuin kvartaaleittain tehtävät ratkaisut. EK:n Oivallus-visio nostaa luovuuden tukemisen oppimisen kannalta keskeisimmäksi tavoitteeksi. Jos tämä alkaa näkyä myös työelämässä, voisi toivoa myös, että Kronos pääsee vaihteeksi niskan päälle jumalten kamppailussa. Voi olla, että tämä on työhyvinvoinnin kannalta myönteistä, mutta aika näyttää.

Tässä vaiheessa jätän nuotittomaan työhön ja työhyvinvointiin liittyvän pohdiskelun tähän. Jos nyt lukijoille heräisi kysymyksiä tai kommentoitavaa, jatkan mielelläni pohdiskelua niiden perusteella.