Avainsanat

, , , ,

Tänään oli toinen graduopintoihin liittyvä seminaari, jossa oli jännittävää huomata, kuinka nopeasti kollegoiden tutkimusaiheet alkavat muotoutua. Erittäin mielenkiintoisia graduja on tulossa, ja pienryhmäkeskustelutkin olivat heti aluksi antoisia. Itse olen oikeastaan vähän hankalassa tilanteessa, kun tulin valinneeksi tutkimusaiheen jo viime keväänä, aineisto on kerätty toisen hankkeen yhteydessä ja tutkimussuunnitelmakin tuli tehtyä jo kesällä. Tutkimussuunnitelma 1.0 löytyy linkin takaa. Odottelen jännittyneenä kommentteja – laitoin juuri suunnitelman tutkielman ohjaajan, Sanna Järvelän luettavaksi, mutta kaikki kommentointi tässä vaiheessa on toivottavaa.

Oppimisen ja oppimisteknologian ohella usean graduaihion näkökulma liittyi oppimisen tai opintojen ohjaukseen. Oma aiheeni uudistavan oppimisen etenemisestä liittyy samaan teemaan, ja näkökulma on toiminnanteoreettinen. Toiminnan teorian yksi vahvuus on se, että se toimii myös eräänlaisena teoriakehyksenä, joka tarjoaa pohjan hahmotella yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa. Tämän teoriakehyksen sisällä on mahdollista hyödyntää tutkimuksessa muitakin teorioita. Toiminnan teoria on kulttuurihistoriallinen teoria mutta myös oppimisteoria, ja nämä kaikki näkökulmat liittyvät myös oppimisen ohjaukseen. Toiminnan teorian vahvuus on sen tarjoamassa näkökulmassa yhteisöllisten oppimisprosessien selittämiseen, ja tämä pätee erityisesti toiminnan teorian kolmannen aallon, kehittävän työntutkimuksen suhteen.

Minun kiinnostukseni kohdistuu nyt siihen, miten yksilölliset, uudistavat oppimisprosessit etenevät yhteisöjen oppiessa, minkälaisia oppimistehtäviä oppijat toteuttavat ja minkälaisia oppimistekoja tehtäviin sisältyy. Tämän päivän keskustelun perusteella nousi vielä esille ajatus selvittää sitä, missä vaiheessa uudistavassa oppimisprosesissa motivaatio syntyy. Tänään päättyneen lukukauden aikana olemme puhuneet sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Toiminnan teorian pohjalta ajattelen, että kaikki motivaatio on sisäistä, koska motivaatio nousee toiminnan kohteeseen – myös oppimiseen – rakentuvasta henkilökohtaisesta mielestä.